skuunarlaev uljas

Tleestis apteekkihin gattleman ko skuunarlaev Uljas seila apteeki seinäll.

Kuva 1. Uljas tlee Flensburgi (aik. Flensborg) haminaha. Julius Gregerseni ölifärimaalaus 1928.

Kuva 2. Uljaksem besätning 1923. Takan vasemalt: ei olt tiatto; ei olt tiatto; Yrjö Almqvist; Karlsson, kokk; Viljam Siivonen; Verner Reilander. Edes vasemalt: Maanpää, sööman; Kustaa Santonen, konst; Ferdinand Fagerström, kapteen; Nylund, styyrman; Saarto, siif; Prisse, laevkoer.

Skuunarlaev Uljaksen historja

Raumallk korkkjast kunnjotetuitte seillaevatte suure joukkohon guulun skuunarlaev Uljas ol viimäne Raumall rakenett seillaev. Laeva riitingif fundeeras ja piirust Emmanuel Urnberg, ja se rakenetti Raumall, Pinokari varvill vuann 1891.

Laeva rakendamisen doimeksanno handelsman Johan Nurmine. Uljas ol Nurmisem berhepisnekse ensmäine oma laev ja se seilaski alust loppuhus saakk Nurmise flaku all mailma merill likitelle 60 vuade aja.

Uljaksellt tul uutuur liiangin dutuks. Laev men mäkke usseman gertta ja liki ol, etei stää romutett jo aikasemmi. Omistaja jätt jo huanos reedas oleva Uljakse makkama Rauma haminaha. Kymne vuadem bääst merengulkuneuvos Matti Nurminem bäätt sortteerat vanhalls skuunarlaevalles juhlalisem bolttohautaukse niingo vanhan traditsuuni jälkke seillaevoill om bruukatt tehd.

Sunnunda, kesäkuu 4. päev vuann 1950 laev pukseeratti Raumamerell, Valkkikari ulkpualell. Masto olivak katkast ja räjähdyspanokses sytytett ja juhlalises seremunja ne olivak ko laev lasketti Raumamere syvytte. Liäkeitten geskell Uljas painus verkalles aalotte sylyhy ja torvkapel pelas musiikki.

(Raumangiälinen däkst: Hannu Heino)

Muist raumlaine

Muist raumlaine, snuu isäs ja äitis o meri,

snuu veljes sen duska ja vaeva.

Snuu suanisas kiärtä ai sualane veri.

Snuun daevas o meri ja laeva.

(T. Koskela)

Tiadop peräsi:

Kiitoksi Rauma Merimuseoll, Hannull, Mikoll ja Paulall ystvällisest avust tämäm bladi värkkämises.

Rauma Merimuseohom bassa tutustu nuukemin dääll.

Lähet viäst meillp päi